HENGELLISTEN ILMIÖIDEN ARVIOINTI, OSA 2

Olet ihminen sinäkin!

Tätä päivää kun elän, minun käy välillä suuresti sääliksi ihmisparka, joka joutuu median hampaisiin. Ihan sellainenkin ihminen joka ei edes ole uskovainen. Suuri massa nielee pureksimatta sen mitä skandaalinhakuinen media sille syöttää. Uutisanti maistuu herkulliselta, kun saa kuulla toisen epäonnistumisista ja pahuudesta. Oma huonous alkaa näyttää sitä pienemmältä mitä enemmän retostelemme muiden virheillä.

Tämä herättää itsessäni säälin lisäksi monesti myös kiivauden. Missä on lojaalisuutemme, jaammehan saman vajavaisen ihmisyyden tämän toisen kanssa! Paavali käytti ajoittain kovia sanoja harhaoppisista. On kuitenkin huomioitava, että näissä tapauksissa oltiin pelastuskysymyksen ytimessä ja silloinkin Paavali kehotti, ettei saa toista ihan loppuun pureksia (Gal.5:15). Pureminen sattuu, muista se!

Raamattu kehottaa myös monessa kohtaa olemaan tuomitsematta toista (esim. Jaak.4:12). Tuomitessaan toisen ihminen tulee nostaneeksi itsensä tuomarin asemaan ja sitä pallia Jumala ei ole hänelle tarkoittanut. Jumalan ihmisten kunnioittamisessa Daavidin esimerkki häikäisee minua yhä uudestaan. Saul oli uskossaan hyvin vinossa. Kateellisena hän vainosi Daavidia ja yritti jatkuvasti tappaa hänet! Daavid kuitenkin pitäytyi tuomitsemasta Saulia, saati että olisi lähtenyt taisteluun tätä vastaan. Kun keskustellaan hengellisten ilmiöiden arvioinnista, on taitoa osata pitää persoona ja asia erillään. Muista että olet ihminen sinäkin.

HENGELLISTEN ILMIÖIDEN ARVIOINTI, OSA 1

Lyötkö mielipiteesi nopeasti lukkoon?

Ajattelin kirjoittaa ylös muutamia ajatuksia joita minulle on toistuvasti noussut mieleen lukiessani keskusteluja hengellisessä kentässä kuohuntaa aiheuttavista ilmiöistä. En ota tässä kantaa meneillään oleviin ilmiöihin vaan pyrin tarjoamaan välineitä niiden arvioimiseen.

En ole sitä vastaan, että ihmisillä on mielipiteitä, jopa vahvoja sellaisia. Päinvastoin, mielipiteitä pitää olla. Kukaan ei arvosta Jees-miestä, joka on kaikkien kanssa samaa mieltä. Vierastan kuitenkin liian nopeita mielipiteitä. Mitä laaja-alaisempi arvioitava ilmiö on, sitä enemmän siinä on liikkuvia elementtejä joita on hankala äkkiseltään arvioida. Ylimielisyyden pahe paljastuu mielestäni ehkä parhaiten juuri nopeissa ja vahvoissa mielipiteissä. Silloin useimmiten aliarvioidaan joidenkin asiaan perehtyneiden vakaasti harkitut, mutta vastakkaiset mielipiteet.

Raamattu peräänkuuluttaa harkintaa ja malttia. Pidän juutalaisen oppineen; Gamalielin viisaudesta, kun hän pyrkii luomaan maltillista ilmapiiriä kiivaiden kanssaveljiensä keskuudessa (Ap.t.5:34-39). Hän oli huomannut, että ihmisperäisissä ilmiöissä ei useinkaan ole kovin kauaskantoista jatkumoa. Niitä tulee ja menee. Jos ilmiö on kuitenkin Jumalasta, se on kestävämpi ja osoittaa hedelmänsä ajan kanssa. Siksi maltti kannattaa. Hedelmä ei näy heti ja olisi traagista taistella itseään Jumalaa vastaan.

SAAKO USKOVA NUHDELLA SAIRAUTTA?

(Tämä kirjoitus on julkaistu osittain myös tämän viikon Ristin Voitossa, mutta koska toimitus oli joutunut leikkelemään sitä niin paljon niin julkaisen täällä vielä kokoversion. Klapurin vastauksen näet myös RV:stä).

Mielestäni Jukka Klapurin vastaus RV 44 ”Kysy Raamatusta” -palstalla olleeseen sairauden nuhtelemista koskevaan kysymykseen oli hieman kyseenalainen. Ensin Jukka toteaa Jeesuksen toimintaan perustuen, että sairauden nuhteleminen on raamatullista. Tämän jälkeen hän nostaa esiin raamatunkohtia, jotka kertovat Jeesuksella olleesta jumalallisesta vallasta. Hän jatkaa myöntäen, että Jeesus kyllä antoi tämän vallan myöhemmin kahdelletoista ja 72 opetuslapselle, mutta sen jälkeen ilman minkäänlaisia perusteluja, arvelee näiden valtuutuksien olleen väliaikaisia. Tähän arveluun hän perustaa ajatuksensa, jonka mukaan opettaja joka kehottaa nuhtelemaan sairautta, tekee väärin. Edelleen hän arvelee, että kukaan uskova ei todennäköisesti pysty parantamaan sairauksia nuhtelemalla tauteja. Tällainen toimintatapa kuuluu hänen mukaansa vain Jeesukselle, jolla ainoastaan on valta luomakunnassaan.

Missä vaiheessa Jeesus otti valtuudet pois opetuslapsiltaan? Kysymys kohdistuu mielessäni väistämättä myös Suureen lähetyskäskyyn. Eikö siinä ole kyse samankaltaisesta tilanteesta, jossa Jeesukselle on annettu kaikki valta ja hän lähettää opetuslapsensa nyt laittamaan tätä valtaa käytäntöön? Paikkaan ja aikaan rajoitettuna hän ei ehtisi parantaa ja vapauttaa kaikkia siinä voitelussa, joka hänellä oli Pyhässä Hengessä ja siksi hän lähetti opetuslapset jatkamaan tätä tehtävää Pyhän Hengen voitelemina. Hän lähettää opetuslapset samalla tavalla kuin Isä lähetti hänet ja tekemään vieläpä samoja tekoja kuin hän teki, jopa enemmänkin. Vai onko tämäkin lähetyskäsky rajoittunut johonkin tiettyyn joukkoon tai aikaan?

On totta, että näyttää olleen lyhyt jakso jolloin opetuslasten ei tullut mennä ja käyttää näitä valtuuksia vaan odottaa voitelua Jerusalemissa. Uskoakseni tämä johtui siitä, että edellinen valtuutus perustui Jeesuksen yllä olleeseen voiteluun, jota hän ikään kuin jakoi opetuslapsille, kuten Mooseksen voitelua aikoinaan jaettiin 70:lle. Kun Jeesus nousi ylös, myös voitelu nousi hänen mukanaan. Jeesus itse kertoo yhdeksi syyksi ylösnousemiseensa sen, että Pyhä Henki voisi tulla alas. Helluntain jälkeen apostolit lähtivätkin silminnähden panemaan valtuutuksiaan käytäntöön.

Klapuri mainitsee vielä Raamatun opettavan, että meidän tulee rukoilla sairauksien parantumisen puolesta. Ehkäpä hän viittaa Jaakobin (5:14-15) kohtaan, jossa kehotetaan kutsumaan vanhimmat rukoilemaan sairaan puolesta. Paljon enemmän on Ut:ssa kuitenkin esimerkkejä valtuuksilla parantamisesta. Jeesus, Paavali, Pietari ja Johannes rukoilivat, mutta kun ”tilanne tuli päälle” he eivät enää rukoilleet vaan Jeesuksen nimessä paransivat sairaita valtuuksilla jotka olivat Mestariltaan saaneet. Onko asia muuttunut meidän aikoihin tultaessa vai onko tullut taas aika, kuten niin monta kertaa aiemmin (esim. helluntaiherätyksen syntyhetket), että meidän pitää kaivaa muinaiset uskon totuudet esiin epäuskon multien alta?!

Klapuri näkee myös hyväksi monien muiden tavoin varoittaa meitä luulemasta itseämme pikkujumaliksi. Uudestisyntyneinä Hengestä, myös meissä on jumalallinen luonto, jonka Jumala haluaa voidella Voimallaan palvelutehtäviin. Toki ymmärrämme, että tämä kaikki on armosta, emmekä me ole Jumalia niin kuin Isämme, Poika ja Pyhä Henki! Mielestäni körttiläinen helluntaiteologiamme painaa meitä jo muutenkin itsetunnoltamme heikkoja suomalaisia uskovia alas. Siitä on seurauksena se, ettemme ole löytäneet hengellistä potentiaaliamme Jumalan pyhinä emmekä ole useinkaan uskaltaneet astua siihen voiteluun ja valtaan joka meille Jeesuksen seuraajina, ”pikkukristuksina” (Ap.t.11:26) on tarkoitettu.

TOIVOTTOMUUDEN PÄIVÄ

Kerran tuli vastaani päivä päivien joukossa, joka ei ollut kuitenkaan kuin normaalina pitämäni päivä. Tuosta päivästä puuttui jotain. Ja oli kuin talvisäällä olisi ikkuna unohtunut auki sisäisessä rakennuksessani, kylmä ilma kohmensi jalkoja. Puuttunut lämpö, tuo itsestään selvä turvan tuoja oli toivo. Se on jotain joka rakenteellisesti kuuluu hyvinvoivaan ihmisyyteen. Se on jotain joka tuo elämään meidän jokaisen tarvitseman merkityksen tunnun. Se on valo joka ei ole vain tunnelin päässä vaan myös ylläni ikään kuin taivaallisena, elämäniloa vapauttavana inspiraationa.

Kuinka sitten onnistuin hukkaamaan toivon? Se oli pitkälti oma vikani, johtui valinnoistani jotka johtivat elämän ympärilleen kietoneeseen päihderiippuvuuteen. Riippuvuus on kavala juoni, joka väittää antavansa, mutta varastaakin kaiken. Liian moni meistä on langennut helpon tyydytyksen ansaan. Kestävä onni vaatii yleensä kestävämpää vaivannäköä.

Myös persoonaltani saatan olla melankoliaan taipuvainen, aina en pimeässä löydä jumalallista inspiraatiota hyppysiini. Siksi Isä antoi minulle taskulampun ja kytki sen narulla ranteeseeni. Sen avulla löydän toivon, löydän lupaukset jotka puhuvat hyvää elämääni.

Jumalan Sana jota Henki valaisee, on melkoinen aarrearkku täynnä tänään toimivia lupauksia! Sieltä minäkin monien muiden lailla löysin toivon, mutta vasta kun lakkasin etsimästä sitä itse, nautinnonhaluista mieltäni seuraten. Minulle ojennettiin se ylhäältä sinä päivänä, jona kadotin itseni Kristukseen. Tämä sama on tarjolla sinullekin, joka tänään, syystä tai toisesta, elät pimeässä huoneessasi toivottomuuden päivää. Ylhäällä riittää aina toivoa meille kyyryselkäisille jaettavaksi, toivoa niin tähän päivään kuin ajan rajan toisellekin puolelle!

”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”(Jer.29:11).

(Tämä teksti on julkaistu myös kaupunkilehti Ankkurissa Ikkuna Elämään -palstalla 5.10.13)

USKO JOKA KASVAA?

2.Tess1:3:"Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä..."

Niin, Paavali todella näyttää sanovan, että usko voi ihmisessä kasvaa kuten rakkauskin. Monelle tämä on selviö, mutta paljon on myös niitä joita tämä kohta saa raapimaan päätä. He voivat kysyä mielessään: "Mutta eikös usko ole stabiili ja anneta lahjana?" Totta onkin että Uusi testamentti näyttää puhuvan kahdenlaisesta uskosta, pelastavasta ja ihmeitä tekevästä, näin pelkistetysti. En tosin ole ihan varma onko asia ihan näinkään jaettavissa.

Vai voisiko olla niin, että usko on pelastavaa siitä hetkestä kun se syntyy ihmisen sisimmässä, mutta kasvaessaan tuosta hetkestä eteenpäin se saa aikaan paljon muutakin ihmeellistä? Jos siis opetetaan että usko ylipäätään voi kasvaa, mitä en ole itse monesti kuullut. Ehkä tästä syystä monet jäävätkin paikoilleen pelastavan uskon saavutettuaan, elleivät jossain vaiheessa kyllästy uskonelämän yksitoikkoisuuteen. Ja verrattuna Jeesuksen ja apostolien mukaiseen kristillisyyteen, ihmeitä tapahtuu tänä päivänä keskuudessamme melko vähän.

Tessalonikalaisten usko kasvoi runsaasti! Myös Jeesuksen opetuksissa usko oli melko tärkeä teema. Jeesus nuhteli epäuskoisia ja opetti että uskova voi siirtää vuoria.

SYNTI ON KANSAKUNNAN HÄPEÄ

Korkea moraali ja kaikkinainen rehellisyys pitävät kansakunnan raiteilla. Jumalan siunaus on paitsi yliluonnollista, usein myös sidottu yksilön tai yhteisön tekoihin ja valintoihin. Me elämme yhteiskunnassa joka on saanut jo useita vuosikymmeniä ammentaa isien ahkeruudesta ja korkeasta työmoraalista. Kai historia on vähän kullannut muistoja, mutta maamme on tänään kuitenkin niin monessa mielessä hyvinvoiva, että jostain sen täytyy olla seurausta.

Väitän, että menneillä sukupolvilla oli enemmän yhteistä näkyä, joukkuehenkeä ja ennen kaikkea tahtoa tarttua kuokkaan isänmaan rakentamisessa kuin meillä tämän päivän kansalaisilla. Toki tätä yhteyden joukkovoimaa ja kansallishenkeä on osaltaan tiivistänyt ulkopuolelta tullut paine ja uhka. Enkä sano, etteikö tuolloinkin olisi ollut laiskoja ja vilpillisiä ihmisiä, mutta mietin olisivatko he olleet silloin enemmän marginaalissa kuin tänään? Pahuus oli ehkä räikeämpää ja tiettyjen joukkojen piirre, kun se nykyään on kaikkialla, tavallistenkin ihmisten parissa pinnan alla jäytävä vitsaus.

Tänä päivänä mieltäni riepoo monin paikoin laskenut työmoraali, vilpillisyys, laiskuus, oman edun tavoittelu ja ylipäätäänkin itsekäs ajattelu, jossa maailma on kaventunut itseen, tai vielä tarkemmin omien halujen ja himojen täyttämiseen. Hyvinvointi on saanut aikaan laiskuutta ja itsekkyyttä. On olemassa yksilöitä ja ihmisryhmiä joilla ei ole aikomustakaan osallistua kunnon kansalaisina hyvän yhteiskunnan rakentamiseen. Sen sijaan valitetaan kuinka Sossun tai Kelan väki on epäpätevää kun eivät anna tarpeeksi rahaa, tyhjästä. Enkä edes puhu nyt pelkästään mistään vähemmistöistä vaan myös aivan valtaväestöön kuuluvista ja parasta työikää elävistä ihmisistä. Eikä heillä ole edes välttämättä sen kummempia päihde- tai syrjäytymisongelmia, myös monien kansan silmissä "kunnon kansalaisten" moraali on tänä päivänä niin rappiolla, että huijataan ilman pienimpiäkään oman tunnon tuskia muiden maksamia verorahoja tavalla tai toisella. Sanonpa sen, että tämä ei ole siunattu tie, ei yksilön eikä kansan kohdalla.

Sen sijaan monet kyllä valittavat ja sanovat syyksi välinpitämättömyyteensä päättäjien epäpätevyyden. Kuitenkin niin maa kuin seurakuntakin on pidemmän päälle niiden näköinen ketkä sen rakentamiseen osallistuvat aktiivisesti omalla paikallaan ja panoksellaan, oli se sitten mikä tahansa. Uskon vahvasti, että jokainen meistä voi vaikuttaa merkittävästi ympäristöömme!

Kuulutan sinulle tämän päivän suomalainen; ryhdistäytymistä matalasta moraalistasi, ahkeruutta, rehellisyyttä, isomman kuvan näkemistä ja ennen kaikkea Luojasi ja lähimmäisesi rakastamista! Moraalisen ryhdistäytymisen voit aloittaa vaikka lukemalla Sananlaskuja Raamatusta.

KUINKA SYDÄN SYTTYY

Luukkaan evankeliumin viimeisestä luvusta löydämme mielenkiintoisen kuvauksen kahdesta opetuslapsesta, jotka ovat patikoimassa naapurikylään. Matkalla he ihmettelevät viime päivien tapahtumia (Jeesus on juuri ristiinnaulittu), kun heidän seuraansa lyöttäytyy tuntematon mies. Miehellä sattuu olemaan aikamoisia vastauksia heidän mietteisiinsä ja kaikki nuo vastaukset pohjautuvat Raamattuun. Tuossa hetkessä vaikuttaa Ilmestyksen henki ja opetuslapset ovat ymmällään, mutta samalla innoissaan. No, he saavat tietää kyseessä olleen Jeesuksen ja hänen poistuttuaan paikalta, he toteavat toisilleen: "Eikö meidän sydämemme ollutkin palava, kun hän puhui meille tiellä ja avasi meille Kirjoitukset?"

Tästä voimme mielestäni vetää joitain johtopäätöksiä. Ensinnäkin, Kirjoitukset todistavat Jeesuksesta aivan alusta asti ja ovat näin tärkeä osa Jumalan pelastussuunnitelmaa. Toiseksi, näytämme tarvitsevan yliluonnollista apua Kirjoitusten ymmärtämiseen. Kolmanneksi, sydämemme syttyy, kun Jeesus puhuu meille ja avaa meille kirjoituksia.

Jos huomaat ettei sydämesi ehkä ole palava Jumalan asioiden puoleen, siis Jumalan innoittama ja inspiroima, niin pyri päästämään Jeesus lähelle sydäntäsi ja annan hänen puhua sinulle ja avata sinulle Kirjoituksia. Sen hän varmasti tahtoo tehdä!

HERÄTYSTÄ FLIN FLONISSA

Elokuun Todistaja lehti (Kanadan ja Yhdysvaltain suomalaisten helluntaiseurakuntien yhteinen julkaisu) raportoi Pohjois-Kanadassa sijaitsevassa pienessä Flin Flonin kaivoskaupungin helluntaiseurakunnassa puhjenneesta herätyksen alusta. Seurakuntaan on tullut uusi pastori; Mikael Mäntylä, jolla on suomalaiset juuret. Itse hän on syntynyt Kanadassa ja asunut ikänsä siellä.

Kolme vuotta sitten hän joutui hirvionnettomuuteen, jossa hän loukkaantui niin vakavasti, etteivät lääkärit antaneet mitään selviytymisen mahdollisuutta. Jumala kuitenkin teki ihmeen ja lääkäri itse oli joutunut toteamaan, että "Lääkäri ylhäältä on käynyt tekemässä leikkauksen". Salme Pinola kertoo raportissaan, että kun Mikael koki tuon ihmeparantumisen, "hän sai yliannoksen taivaallista voimaa ja valtavan uskonhengen", jota hän nykyään jakaa pelkäämättä Flin Flonissa.

Salme kertoo myös kohtaamisistaan uuden pastorin kanssa. Kun Mikael oli ensi kerran kätellyt hänen miestään, hänen miehensä kädestä oli kadonnut kahden dollarin kokoinen ja leikattavaksi määrätty patti. Salmen oma kokemus oli, että kuin lämmin säde kävi läpi talon, pastorin vieraillessa siellä. Myöhemmin Mikael rukoili myös Salmen miehen surkastuneen käden puolesta ja viikon sisällä 25 vuotta surkastuneena ollut käsi palautui ennalleen.

Yli kymmenen ihmistä on tullut vähän ajan sisään uskoon tuossa alle 6000:n ihmisen kaupungissa ja useita on parantunut sairauksistaan. Luopioita on palannut seurakuntaan ja armolahjat toimivat.

Jo 1980 -luvulla Flin Floniin profetoitiin herätystä ja nyt he kokevat sen saaneensa. Iloitaan heidän kanssaan tästä herätyksestä ja rukoillaan, että lopun ajan roihut syttyisivät myös meidän monien muiden paikkakunnilla joihin herätystä on profetoitu!

MIKSI KÄYT KIRKOSSA?

Kuulin että vuosia sitten Etelä-Korean megaseurakunnan johtajalta, Yonggi Cholta oli kysytty miksi Suomen kirkoissa ei niin käy väkeä. Hän oli empimättä vastannut, että Suomessa ihmiset tulevat kuuntelemaan saarnaa, mutta Etelä-Koreassa ihmiset tulevat kohtaamaan Jumalaa.

Miksi sinä tulet jumalanpalvelukseen? Tuletko kohtaamaan Jumalaa vai arvioimaan sunnuntain saarnaajan puhetaitoa ja bändin edesottamuksia?

Tai jos olet vastuunkantaja, mitä pyrit tuomaan ihmisille? Rukoiletko itsesi palavaksi sen lisäksi, että pyrit teknisesti hyvään suoritukseen? Onko salattu tavoitteesi tuoda esiin pätevyyttäsi vai johdattaa ihmisiä elävän Kristuksen kohtaamiseen?

TAIVAAN KULTTUURI

Uskovia ei ole kutsuttu elämään maailman kulttuurin armoilla; "...älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan" (Room.12:2). Meitä ei ole myöskään luotu elämään jatkuvassa puolustuksessa maailman voimia vastaan. Meidät on kutsuttu vaikuttamaan ja jos elämme vapaina Jumalan lapsina todeksi Taivaan kulttuuria, joka meille on annettu Pyhässä Hengessä, me emme voi olla vaikuttamatta. Vapise maailma!

Mikä on Taivaan kulttuuri? Millainen on se Valtakunta josta Jeesus niin paljon puhui ja jonka ilmestymistä Hän opetti myös meidät rukoilemaan? Paavali antaa meille tähän joitain hyviä suuntaviivoja roomalaiskirjeen luvussa 12. Ensinnäkin hän kertoo että vastalääke maailmaan mukautumiselle on elää jatkuvassa mielen uudistuksessa, jossa pystyy erottamaan mikä on hyvää, otollista ja täydellistä. Nämä kolme ovat kaikki Taivaan valtakunnan ydinarvoja. Siellä kaikki on hyvää, otollista ja täydellistä! Edelleen Paavali kuvaa Taivaan kulttuuria; rakastakaa toisianne, kilpailkaa toistenne kunnioittamisessa, olkaa hengellisesti innokkaita, olkaa iloisia, kärsivällisiä, kestäviä ja epäitsekkäitä. Siunatkaa, olkaa myötätuntoisia, nöyriä ja ahkeria hyvän tekemisessä!

Mitä voimme tämän perusteella sanoa Taivaan kulttuurista? Se on kaiken hyvyyden ja siunauksen kulttuuri! Sen voima on piilotettu rakkauteen ja se on moninkertainen koston voimaan verrattuna! Alistutko maailman mukaisuuteen vai oletko jo herännyt elämään kohdallasi todeksi Taivaan kulttuuria, jota mikään ei voi pidätellä?!

HALUATKO ENEMMÄN JUMALALTA?

Kuinka paljon tahdot Jumalalta? Tahdotko sen verran, että pelastut ja pääset kerran taivaaseen? Toivottavasti tahdot ainakin sen verran. Voit kuitenkin haluta enemmänkin... tai olla haluamatta. Joillain tavoite on ainoastaan tämä. Puhun rimanylittäjäkristityistä. Ajattelet että pyrit sen verran elämään uskovaisena että pääset juuri ja juuri taivaaseen, mutta kuitenkin voit samalla tehdä tässä ajassa lähes mitä lystäät. Tällöin joudut elämään koko elämäsi siinä nakertavassa sisäisessä ristiriidassa, että et voi olla täysillä maailmassa etkä täysillä uskossa. Hei! Sinut on luotu elämään kokonaista elämää, ei puolinaista ja haaleaa!

Yltäkylläinen elämä Kristuksessa on kiinni siitä kuinka yltäkylläisesti me annamme Jumalan siunata itseämme. Ajattelepa näin; kysy hengessäsi Jeesukselta, mihin tekemisiisi Hän haluaa tulla mukaan. Itse olen tehnyt näin ja huomannut, että elämääni onkin hiipinyt alueita, jotka ovat hyviä, mutta eivät tarpeellisia eivätkä minua varten. Joskus saatamme luulla että Jeesus on mukanamme, niin kuin Jeesuksen vanhemmat luulivat Jerusalemin reissulla, mutta huomaammekin jossain vaiheessa, että nyt vaelluksestani puuttuu jotain, siitä puuttuu Jeesuksen läsnäolo! Tällöin meidän on tehtävä Joosefin ja Marian tavoin ja lähdettävä etsimään Jeesusta sieltä missä viimeksi Hänet näimme.

"Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan" on taivaallinen periaate. Niin kuin sinä annat muille, niin he antavat sinulle. Niin kuin sinä annat Jumalalle, niin Hän antaa sinulle. Jos haluat että Jumala siunaa sinun ihmissuhdettasi, niin päästä Jumala sinun ihmissuhteeseesi ja pyri noudattamaan siinä Jumalan tahtoa. Jos tahdot että Jumala siunaa sinun talouttasi, niin päästä Jumala ohjaamaan rahankäyttöäsi, anna Hänen ohjata sinua niin kuin Hän haluaa.

Haluatko päästä syvempään suhteeseen Luojasi kanssa? Haluatko oppia tuntemaan Hänet syvästi niin kuin ystävä tunnetaan? Haluatko olla täynnä Hänen voimaansa ja ilmestystänsä, haluatko olla sataprosenttisesti Hänen suunnitelmissaan? Luovuta aikasi Hänelle. Nappaa kiinni aikarosvot jotka viettelevät sinua tuhlaamaan aikaasi turhuuksiin. Viskaa ne pois, kokonaan pois! Äläkä haaveile niiden perään. Jos se on tv -ohjelma, niin lopeta tuon ohjelman katsominen. Jos et voi niin heitä telkkari pois! Jos se on peli koneellasi, niin poista se! Jos se on joku muu ylimääräinen harrastus, mihin Jeesus ei tule mukaan, niin jätä se elämästäsi. Jeesus sanoi: "Jos silmäsi viettelee sinua, niin heitä se pois." Joskus välit Aikarosvoon täytyy katkaista radikaalilla tavalla. Jumala ei antanut meille elämää, joka olisi niin täynnä kaikkea ettemme meinaa pysyä mukana. Me itse täytämme elämämme kaikella muulla, niin että olemme stressaantuneita ja väsyneitä.

On asioita jotka ovat turhia ja on asioita joista voi olla jotain hyötyä. Jälkimmäisetkin voivat kuitenkin rueta hallitsemaan sinua. Mielestäni esimerkiksi facebook on yksi, joka voi olla hyödyllinen sosiaalisen elämäsi kannalta, mutta joka alkaa helposti hallita sinua. Erakoituminen ei yleensä ole Jumalan tahto. Itsensähillitseminen on osa Hengen hedelmää ja sitä sinun pitää oppia harjoittamaan niin ettei mikään hallitse sinua.

HENGEN UUSI TILA

Kirjanoppinut ja fariseus Paavali sanoo (Room.7:6): "...me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa." Paavali oli kirjanoppinut, hän sai osalleen vastuullisen tehtävän auttaa ensimmäistä seurakuntaa läpi haastavien teologisten ongelmien. Paavali oli myös pyhityssaarnaaja, hän käsittelee paljon tätä aihetta (mm. Room 7 ja 8). Lisäksi hän oli apostoli ja tätä kaikkea hän eli todeksi karismaatikkona. Hänen kirjoituksistaan käy ilmi, ettei hän viihtynyt millään näistä alueista ilman Pyhän Hengen keskeistä roolia. Hän eli Uutta liittoa todeksi Hengessä, hän palveli Jumalaa Hengen uudessa tilassa. Palveletko sinä?

HENGEN VIRROISSA

Huomenta kauniista Kotkasta! Tässä pari ajatusta jotka ovat joitakin päiviä mielessä viipyneet.

Jeesuksesta sanottiin, että kun Henki vei hänet erämaahan, hän oli täynnä Pyhää Henkeä ja kun hän lähti sieltä, hän lähti Hengen voimassa. Pietarista sanotaan, että joutuessaan Suuren neuvoston eteen, hän alkoi täynnä Pyhää Henkeä todistamaan Jeesuksesta. Stefanus oli mies täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa, samoin Barnabas. Paavali, täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa noitaan sillä seurauksella, että tämä tuli sokeaksi joksikin aikaa. Kun Paavali ja Barnabas olivat julistaneet Pisidian Antiokiassa evankeliumia, he jättivät jälkeensä tuoreet opetuslapset, jotka olivat täynnä Pyhää Henkeä ja iloa.

Tässä vain muutama ote siitä Pyhä Hengen virrasta jossa ensimmäinen seurakunta kulki. Pyhän Hengen täyteys oli hyvin keskeinen osa alkuaikojen kristittyjen elämää ja niin sen tulisi olla meidänkin, ainakin siinä määrin kuin me tahdomme olla ympäristöömme vaikuttavia uskovia. Helluntailaisina kyse on myös jopa olemassaolomme oikeudesta.

On hienoa katsella näinä päivinä sitä mitä Jumala on tekemässä täällä Kotkassa. Hän kutsuu kansaansa jälleen lähteille. Ilmassa on uudistuksen Henkeä ja intoa jota on kauan odotettu. Tällaiset hetket ovat aina myös jotenkin herkkiä. Kehotankin levolliseen Jumalan kanssa elämiseen, arkiseen karismaattisuuteen ja vilpittömään sydämen kiitollisuuteen. Meidän ei tarvitse pumpata eikä yrittää ylläpitää mitään. Annetaan Pyhälle Hengelle se tila jonka Hän haluaa ja voimme seurata ikään kuin vierestä mitä Hän tekee. Ihminen on yrittämisellään tukahduttanut liian monta Jumalan Hengen liikehdintää. Ei tarvita hypeä, ihmistekoista nostetta, Hän tietää parhaiten miten toimia.