Vuosia sitten bussimatkalla paastopäiville Keuruulle, eräs silloisen seurakuntamme iäkäs jäsen kertoi tarinan. Hän kertoi kuinka hänet oli kerran kutsuttu yllättäen, lyhyellä varoitusajalla tuuraamaan estynyttä puhujaa hengelliseen tilaisuuteen. Vastustelujen jälkeen hän oli suostunut ja epävarmana lähtenyt lopulta paikalle. Alussa puhe oli takerrellut, mutta lähtenyt sitten jossain vaiheessa sujumaan ja jatkunut tässä hyvässä vireessä loppuun asti.
Jossain vaiheessa tilaisuutta Veikko näki kuinka erään hänen ystävänsä viisivuotias poika kuiskaili isälleen jotain ja osoitteli häntä. Kokouksen jälkeen isä tuli Veikon luo ja kertoi pojan sanoneen hänelle kesken kokouksen: ”Isä katso, valkoinen lintu lensi sedän olkapäälle.” Isä ei ollut lintua nähnyt, mutta uskovana tiesi mistä on kysymys. Tuona samaisena hetkenä Veikon puhe oli muuttunut takertelevasta sujuvaksi.
Voi kuinka tarvitsemmekaan sinua Pyhä Henki! Muistutuksena itselleni olen maalannut työhuoneeni seinälle kyyhkysen, voimani lähteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti