Monille uskoville opetus viidestä palveluvirasta on sitä tuttua peruskauraa, joka on kuultu tuhat kertaa. Usein käsityksemme näistä asioista jää kuitenkin melko pinnalliselle tasolle. Itsellenikin syvempi, ilmestyksen kaltainen käsitys Jumalan suunnitelmasta käyttää ihmisiä seurakuntansa rakentumiseksi on vasta aivan viimeaikoina alkanut jotenkin avautua.
Tässä aluksi tiivistettynä hyvä perusopetus: Apostoli on perustaja, joka luo uusia rakenteita ja työmuotoja sekä karsii vanhoja. Profeetta on se hengellinen rukolijasielu joka näyttää suunnan mihin kulkea. Evankelistan katse kohdistuu aina kirkon seinien ulkopuolelle, hän pitää esillä tavoittamisen tärkeyttä. Opettajalla on syvä ymmärrys Sanasta ja hän osaa myös jakaa sitä muille ymmärrettävästi ja innoittavasti. Paimen pitää lauman kasassa ja luo turvallista ja lämmintä ilmapiiriä ympärilleen.
Seurakunta tarvitsee toimiakseen kaikkia näitä viittä virkaa! Kirjoittaessaan viidestä palveluvirasta Paavali kertoo (Efe.4), että niiden tehtävä on tehdä pyhät valmiiksi palveluksen työhön. Niiden tavoitteena on saattaa seurakunta kypsyyteen ja Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden mittaan. Ja siihen tosiaan tarvitaan kaikkia viittä virkaa. Uskon nimittäin, että apostoli saa läheisiksi seuraajikseen niitä, keitä erityisesti hänen palvelutyönsä sytyttää, niitä jotka aistivat omissa sydämissään jotain samankaltaista. Näin ollen apostoli opetuslapseuttaa tulevia apostoleja tai vahvistaa apostolista armoitusta kaikissa seurakuntalaisissa. Uskon myös, että me kaikki tarvitsemme ripauksen kaikkia näitä lahjoja. Ja kun jokin niistä saa enemmän sijaa meissä, se voi alkaa jopa määrittää meitä.
Virasta voidaan kuitenkin puhua vasta, kun seurakunnan johto tunnistaa ja tunnustaa sen tavalla tai toisella. Joissain yhteisössä näihin virkoihin saatetaan liturgisesti asettaa, mutta vapaammissa yhteisöissä se käy monesti niin, että joku johtaja julkisesti toteaa seurakuntalaisille tietyn henkilön omaavan tietyn viran Jumalan edessä. Ehkä olemme Suomessa karttaneet tätä, koska pelkäämme ihmisten ylpistyvän. Olen kuitenkin itse alkanut uimaan vastavirtaan ja jos olen jossain tunnistanut jonkin lahjan, olen mielelläni muiden kuullen sen tunnustanut.
On mielestäni tärkeää, että tunnistamme Jumalan armoituksen ympärillämme ja hyvällä omalla tunnolla myös imemme itseemme kaikkea sitä hyvää mitä Jumala on heille suonut. Kunnioittamalla Jumalan palvelijoita, kunnioitamme Jumalaa.
Matt.10:41: "Joka ottaa profeetan vastaan siksi, että tämä on profeetta, saa profeetan palkan..."
maanantai 7. huhtikuuta 2014
keskiviikko 2. huhtikuuta 2014
YKSI SIUNAUKSELLISEN PALVELUTYÖN SALAISUUS
Luulen, että jos hengellinen palvelutyöni on ollut jollain tavalla siunattua, se on ollut sitä suurelta osin siitä syystä, että olen pyrkinyt kunnioittamaan aivan erityisesti niitä, joille Herra on selvästi uskonut jotain. Siis missä olenkin havainnut Jumalan toimivan, sinne olen suunnannut katseeni ja kysellen imenyt itseeni vaikutteita.
Alussa motiivini oli ainoastaan se, että pyrin selvittämään heidän elämässään olevan siunauksen salaisuutta. Tutkin heidän oppiansa ja toimintatapojaan ja opin paljon. Kun oppini keskeisimmät rakenteet alkoivat olla pystyssä enkä ollut enää niin riippuvainen muista opettajista, annoin huomioni kuitenkin vaeltaa jälleen aika ajoin sinne, mistä olin aiemmin saanut siunattua hengellistä pääomaa. Tällä kertaa kuitenkin vain virvoittuakseni. Tietyistä henkilöistä ja seurakunnista on tullut minulle lähteitä, jotka pulppuavat Elävää vettä. Heillä on tuore kokemus, joka avaa uudelleen myös minun ajoittain tukkeutuneen sisäisen lähteeni. Enkä vielä ole täysin oppinut, vaikka olenkin jo palveluksen työssä. Aina saan myös kokea kuinka sisimpääni rakennetaan uusilla Sanan salaisuuksilla.
Välillä löydän uudenkin lähteen. Jonkun toisen henkilön tai paikan jossa Jumala toimii. Jälleen tutkin, imen sitä mikä hyvää on ja annan Pyhän Hengen rakentaa minusta tasapainoista ja elinvoimaista itseäni. Pyrin muistamaan sen, että Kristus antoi meille apostolit, profeetat, evankelistat, opettajat ja paimenet lahjoiksi (Ef.4:8,11). Nämä virat on tarkoitettu meidän rakentumiseksemme, jotta me valmistuisimme palveluksen työhön, kukin paikallemme.
Alussa motiivini oli ainoastaan se, että pyrin selvittämään heidän elämässään olevan siunauksen salaisuutta. Tutkin heidän oppiansa ja toimintatapojaan ja opin paljon. Kun oppini keskeisimmät rakenteet alkoivat olla pystyssä enkä ollut enää niin riippuvainen muista opettajista, annoin huomioni kuitenkin vaeltaa jälleen aika ajoin sinne, mistä olin aiemmin saanut siunattua hengellistä pääomaa. Tällä kertaa kuitenkin vain virvoittuakseni. Tietyistä henkilöistä ja seurakunnista on tullut minulle lähteitä, jotka pulppuavat Elävää vettä. Heillä on tuore kokemus, joka avaa uudelleen myös minun ajoittain tukkeutuneen sisäisen lähteeni. Enkä vielä ole täysin oppinut, vaikka olenkin jo palveluksen työssä. Aina saan myös kokea kuinka sisimpääni rakennetaan uusilla Sanan salaisuuksilla.
Välillä löydän uudenkin lähteen. Jonkun toisen henkilön tai paikan jossa Jumala toimii. Jälleen tutkin, imen sitä mikä hyvää on ja annan Pyhän Hengen rakentaa minusta tasapainoista ja elinvoimaista itseäni. Pyrin muistamaan sen, että Kristus antoi meille apostolit, profeetat, evankelistat, opettajat ja paimenet lahjoiksi (Ef.4:8,11). Nämä virat on tarkoitettu meidän rakentumiseksemme, jotta me valmistuisimme palveluksen työhön, kukin paikallemme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

