lauantai 22. elokuuta 2015
KARAVAANI KULKEE!
Meidän perheen karavaani kulkee taas. Pilvi on noussut ja uusi asemapaikkamme on Suomen Nurmijärvi. Aloitan siellä työt paikallisen helluntaiseurakunnan pastorina syyskuun alussa. Hetken vielä harkitsen jatkanko blogien kirjoittamista tälle sivulle, koska osaltaan tarkoitin tämän palvelemaan nimenomaan Kotkan työtä ja sivu on profiloitu aina nimeä myöten tähän tarkoitukseen. Eli joko muutan nimeä tai laitan jäihin koko homman, mutta harkitsen hetken. Jos tahtoisit että jatkossakin kirjoittaisin, voit ilmaista sen :) .
keskiviikko 3. kesäkuuta 2015
BROWN, WHITE, JOHNSON, HERZOG, OWUOR, BENTLEY...
Nuorena uskovana koin pahimmat uskonkriisini, kun äärimmäiset mielipiteet suhteessa hengellisiin virtauksiin repivät minua kahtia. Lopulta en enää ollut varma kuka on uskossa ja kuka eksyksissä. Pelastuksen kypäräni kesti juuri ja juuri nuo rytinät.
Viimeisen vuoden sisällä useat henkilöt - lähiomaiset, seurakuntalaiset ja tuntemattomat - ovat kyselleet minulta mielipidettäni milloin mihinkin hengelliseen virtaukseen. Tässä muutama yleinen suuntaviiva ja havainto kuinka itse nykyään suhtaudun näihin asioihin.
Ensinnäkin, en arvioi tai anna mielipidettäni kenestäkään ennen kuin olen itse kuunnellut vähintään pari kolme hänen puhettaan sekä keskustellut arvostamieni kypsien kristittyjen kanssa. Varsinkaan, en tee arviotani epämääräisten kiertokirjeiden tai artikkeleiden perusteella joiden kirjoittajaa en tunne. No miksi ihmeessä en? Noh, olen huomannut, että kristityiksi itseään sanovia ihmisiä on maailmassa kovin monenlaisia. Moni heistä ei ole helluntai-karismaatikko eikä alun alkaenkaan ole samaa mieltä Suomen Helluntailiikkeen näkemyksistä koskien vaikka Pyhää Henkeä tai seurakuntajärjestystä. Näin ollen heidän tekstiäänkään ei tulisi automaattisesti lukea kuin se olisi karismaattisuudelle myönteisen ihmisen kirjoittama. Esimerkiksi monet jotka ovat varovaisia suhteessa erilaisiin ilmiöihin eivät todennäköisesti allekirjoittaisi Niilo Ylivainion tai Azusa-kadun tapahtumia Pyhän Hengen aikaansaamiksi. Olen siis ollut monien mielestä pielessä aivan alusta alkaen.
Toinen pointtini on se, että näistä kirjoittajista on monesti vaikea löytää mitään taustatietoa. Minkälaisia ihmisiä he itse ovat, minkälaista hedelmää kantavat? Ja jos en löydä tietoa, minussa nousee epäilys, voisiko kenties olla kyseessä joku omaan huoneeseensa linnoittautunut epävakaa ja pelokas persoonallisuus, joka näin pyrkii välittämään ahdistustaan muille. Sosiaalisen median aikakautena ihmisen koetteleminen on käynyt vaikeaksi, kun et enää tapaakaan häntä kasvoista kasvoihin. Voi olla, että monellakaan artikkelin kirjoittajalla ei olisi mitään mahdollisuuksia saada ääntään kuuluville, jos hän joutuisi luovia tehtävässään normaalin arkielämän sosiaalisessa kierrossa.
Seuraava havainto joka minua näissä keskusteluissa monesti häiritsee on se, että kirjoittajilla vaikuttaa monesti olevan suorastaan tarve polarisoida ko. tilanne. Jos olet tällainen mustavalkoinen lukija, todennäköisesti niputit otsikon nimet edustamaan kaikki yhtä ja samaa ryhmää. Itselleni ne kuitenkin edustavat yksilöitä jotka koettelen toisistaan ja ystävistään riippumatta yksi kerrallaan. Lähtökohtaisesti ajattelen, että he ovat Jeesukseen uskovia ihmisiä - kunnes toisin todistetaan - ja seisovat tai kaatuvat Herransa edessä. Lähtökohtaisesti haluan myös kunnioittaa jokaista Herran palvelijaa. Toisilla lähtökohta hutkimisille tuntuu olevan aivan toinen.
Tärkein arviointiperuste on Jeesuksen itsensä mukaan hedelmä. Olen näkevinäni huonoa hedelmää kysymyksemme molemmissa äärissä. Toisessa kokemukset ja fiilikset irtautuvat Sanasta niin, että ajavat meidät lopulta kylpemään lihallisissa himoissamme. Toisessa niille taas ei anneta tilaa niin, ettei Pyhällä Hengellä ole oikeasti enää juurikaan mahdollisuuksia toimia, saati sitten vapautta tehdä mitä Hän tahtoo. Kun hedelmästä puhutaan, en myöskään pidä pelkoa hyvänä isäntänä uskovalle ihmiselle. Jos olemme juurtuneina Jumalan rakkauteen, meissä ei ole pelkoa, sillä tunnemme Hänet johon uskomme.
Arviointi on siis raamatullista ja uskallan sanoa asioita, kun olen niistä vakuuttunut. Vakuuttumiseni kuitenkin ottaa aikaa ja vaatii henkilöön perehtymistä. Herzogiin suhtaudun varauksellisesti, koska hän operoi kuulemani perusteella melko reilusti epäoleellisemmissa ja Raamatun ulkopuolisissa asioissa ydinevankeliumin sijaan. Bentleyn vanhoissa puheissa korostui enkelit ja hän joutuikin tilanteeseen, jossa joutui myöntämään, ettei niistä kaikki olleet Herran enkeleitä. Hänen nykyjulistustaan en ole vielä kuunnellut joten en tiedä hänen tilaansa parannuksenteon jälkeen. Browniin en ole perehtynyt vielä tarpeeksi voidakseni sanoa juuri mitään, tämän viikon jälkeen tiedän luultavasti enemmän. Sen sijaan esimerkiksi White ja Johnson ovat kuulemani ja lukemani perusteella hyvinkin raamatullisia kristittyjä joita uskallan suositella.
Yhteenkään ihmiseen en kuitenkaan halua takertua liiaksi, koska kukaan heistä ei ole täydellinen. Osa heistä on voinut olla vinossa, mutta ovat sittemmin suoristuneet, osa on voinut olla suoria, mutta saattavat vielä vinoutua... mistä näitä tietää!? Haluan olla jatkuvasti avoin Jumalan edessä, että voin kuulla mitä Hän haluaa minulle sanoa ja opettaa Sanansa ja eri palvelijoidensa kautta.
Raamatun mukaan alaikäinen kristitty on erilaisten opintuulten heiteltävissä (Efe.4). Siksi pidän tärkeänä, että meillä on seurakuntayhteys jonka piirissä on kypsiä ja valvovia hengellisiä isiä ja äitejä jotka voivat tarvittaessa ohjata ja neuvoa. Minäkin pääsin aikoinani pahimmasta pälkähästä erään vanhimman viisaan neuvon avulla. Olen myös huomannut, että edelläkuvattu polarisointi eli asioiden jakaminen jyrkkiin leireihin, korostuu siellä, missä ollaan erillään elämästä ja yhteydestä. Missä taas ollaan ihmisten parissa, tiedetään jatkuvasti kipeällä tavalla kuinka vajavaisia me kaikki olemme. Tämä tuo väriä mustavalkoiseen maailmaan. Toivottavasti tämä kirjoitus voisi saada jossa kussa aikaan lepoa pelon sijaan, sillä täydellisessä rakkaudessa ei ole pelkoa. Kun uskomme keskipiste on Jeesus Kristus, me pysymme pystyssä ja oikenemme jos olemme olleet vinossa!
Viimeisen vuoden sisällä useat henkilöt - lähiomaiset, seurakuntalaiset ja tuntemattomat - ovat kyselleet minulta mielipidettäni milloin mihinkin hengelliseen virtaukseen. Tässä muutama yleinen suuntaviiva ja havainto kuinka itse nykyään suhtaudun näihin asioihin.
Ensinnäkin, en arvioi tai anna mielipidettäni kenestäkään ennen kuin olen itse kuunnellut vähintään pari kolme hänen puhettaan sekä keskustellut arvostamieni kypsien kristittyjen kanssa. Varsinkaan, en tee arviotani epämääräisten kiertokirjeiden tai artikkeleiden perusteella joiden kirjoittajaa en tunne. No miksi ihmeessä en? Noh, olen huomannut, että kristityiksi itseään sanovia ihmisiä on maailmassa kovin monenlaisia. Moni heistä ei ole helluntai-karismaatikko eikä alun alkaenkaan ole samaa mieltä Suomen Helluntailiikkeen näkemyksistä koskien vaikka Pyhää Henkeä tai seurakuntajärjestystä. Näin ollen heidän tekstiäänkään ei tulisi automaattisesti lukea kuin se olisi karismaattisuudelle myönteisen ihmisen kirjoittama. Esimerkiksi monet jotka ovat varovaisia suhteessa erilaisiin ilmiöihin eivät todennäköisesti allekirjoittaisi Niilo Ylivainion tai Azusa-kadun tapahtumia Pyhän Hengen aikaansaamiksi. Olen siis ollut monien mielestä pielessä aivan alusta alkaen.
Toinen pointtini on se, että näistä kirjoittajista on monesti vaikea löytää mitään taustatietoa. Minkälaisia ihmisiä he itse ovat, minkälaista hedelmää kantavat? Ja jos en löydä tietoa, minussa nousee epäilys, voisiko kenties olla kyseessä joku omaan huoneeseensa linnoittautunut epävakaa ja pelokas persoonallisuus, joka näin pyrkii välittämään ahdistustaan muille. Sosiaalisen median aikakautena ihmisen koetteleminen on käynyt vaikeaksi, kun et enää tapaakaan häntä kasvoista kasvoihin. Voi olla, että monellakaan artikkelin kirjoittajalla ei olisi mitään mahdollisuuksia saada ääntään kuuluville, jos hän joutuisi luovia tehtävässään normaalin arkielämän sosiaalisessa kierrossa.
Seuraava havainto joka minua näissä keskusteluissa monesti häiritsee on se, että kirjoittajilla vaikuttaa monesti olevan suorastaan tarve polarisoida ko. tilanne. Jos olet tällainen mustavalkoinen lukija, todennäköisesti niputit otsikon nimet edustamaan kaikki yhtä ja samaa ryhmää. Itselleni ne kuitenkin edustavat yksilöitä jotka koettelen toisistaan ja ystävistään riippumatta yksi kerrallaan. Lähtökohtaisesti ajattelen, että he ovat Jeesukseen uskovia ihmisiä - kunnes toisin todistetaan - ja seisovat tai kaatuvat Herransa edessä. Lähtökohtaisesti haluan myös kunnioittaa jokaista Herran palvelijaa. Toisilla lähtökohta hutkimisille tuntuu olevan aivan toinen.
Tärkein arviointiperuste on Jeesuksen itsensä mukaan hedelmä. Olen näkevinäni huonoa hedelmää kysymyksemme molemmissa äärissä. Toisessa kokemukset ja fiilikset irtautuvat Sanasta niin, että ajavat meidät lopulta kylpemään lihallisissa himoissamme. Toisessa niille taas ei anneta tilaa niin, ettei Pyhällä Hengellä ole oikeasti enää juurikaan mahdollisuuksia toimia, saati sitten vapautta tehdä mitä Hän tahtoo. Kun hedelmästä puhutaan, en myöskään pidä pelkoa hyvänä isäntänä uskovalle ihmiselle. Jos olemme juurtuneina Jumalan rakkauteen, meissä ei ole pelkoa, sillä tunnemme Hänet johon uskomme.
Arviointi on siis raamatullista ja uskallan sanoa asioita, kun olen niistä vakuuttunut. Vakuuttumiseni kuitenkin ottaa aikaa ja vaatii henkilöön perehtymistä. Herzogiin suhtaudun varauksellisesti, koska hän operoi kuulemani perusteella melko reilusti epäoleellisemmissa ja Raamatun ulkopuolisissa asioissa ydinevankeliumin sijaan. Bentleyn vanhoissa puheissa korostui enkelit ja hän joutuikin tilanteeseen, jossa joutui myöntämään, ettei niistä kaikki olleet Herran enkeleitä. Hänen nykyjulistustaan en ole vielä kuunnellut joten en tiedä hänen tilaansa parannuksenteon jälkeen. Browniin en ole perehtynyt vielä tarpeeksi voidakseni sanoa juuri mitään, tämän viikon jälkeen tiedän luultavasti enemmän. Sen sijaan esimerkiksi White ja Johnson ovat kuulemani ja lukemani perusteella hyvinkin raamatullisia kristittyjä joita uskallan suositella.
Yhteenkään ihmiseen en kuitenkaan halua takertua liiaksi, koska kukaan heistä ei ole täydellinen. Osa heistä on voinut olla vinossa, mutta ovat sittemmin suoristuneet, osa on voinut olla suoria, mutta saattavat vielä vinoutua... mistä näitä tietää!? Haluan olla jatkuvasti avoin Jumalan edessä, että voin kuulla mitä Hän haluaa minulle sanoa ja opettaa Sanansa ja eri palvelijoidensa kautta.
Raamatun mukaan alaikäinen kristitty on erilaisten opintuulten heiteltävissä (Efe.4). Siksi pidän tärkeänä, että meillä on seurakuntayhteys jonka piirissä on kypsiä ja valvovia hengellisiä isiä ja äitejä jotka voivat tarvittaessa ohjata ja neuvoa. Minäkin pääsin aikoinani pahimmasta pälkähästä erään vanhimman viisaan neuvon avulla. Olen myös huomannut, että edelläkuvattu polarisointi eli asioiden jakaminen jyrkkiin leireihin, korostuu siellä, missä ollaan erillään elämästä ja yhteydestä. Missä taas ollaan ihmisten parissa, tiedetään jatkuvasti kipeällä tavalla kuinka vajavaisia me kaikki olemme. Tämä tuo väriä mustavalkoiseen maailmaan. Toivottavasti tämä kirjoitus voisi saada jossa kussa aikaan lepoa pelon sijaan, sillä täydellisessä rakkaudessa ei ole pelkoa. Kun uskomme keskipiste on Jeesus Kristus, me pysymme pystyssä ja oikenemme jos olemme olleet vinossa!
tiistai 17. helmikuuta 2015
MISSION JÄLKILÖYLYISSÄ
Vuosi on alkanut mielenkiintoisella ja seurakuntaa sytyttävällä tavalla! Muutos on mahdollinen -missio valtavine lehtitalkoineen oli seurakunnalle ponnistus joka tullaan muistamaan. Yli 13000 jaettua lehteä olivat suuri tien raivaaja Jumalan sanalle moneen sydämeen Kotkan kaupungissa. Lisäksi monet tekivät uskon ratkaisun, useat uudistuivat ja onpa joku kertonut parantuneensakin missiotilaisuuksissa. Into joka sai vallata väkeä näiden tapahtumien aikana on ollut minulle ehkä merkittävin osoitus Jumalan siunauksesta yllämme. Moni sydän alkoi aavistella, että olemme astumassa aivan erityiseen siunausten aikaan kaupungissamme.
Siunaavia uutisia on kuulunut myös muualta päin kaupunkiamme. Yhteisissä aamurukouskokouksissa on väki lisääntynyt ja rukous tuntuu ikään kuin helpommalta. Väen lisääntymisestä ja hengellisistä voitoista raportoi myös paikallinen Healing Rooms.
Toisaalta olemme viime aikoina kokeneet kuinka monia on seulottu aikalailla. Erityisesti monet keskeiset hengelliset vastuunkantajat ovat joutuneet kuluvan vuoden aikana käymään läpi todella vaikeita taisteluita.
Eräs Kotkan hengellisistä vaikuttajista oli nähnyt hiljattain myös unen jonka pääsanoma oli kaiken koetun mukainen. Sen keskeisin sanoma oli, että olemme astumassa kaupungissamme aivan uuteen aikaan, mutta ennen sitä aktiivisimpia kristittyjä koetellaan. Uni kuvasi kuinka Saatana on päässyt oikein riepottelemaan monia. Unessa oli myös vahva kehotus hengelliseen valvomiseen näinä päivinä.
Pysytään siis edelleen lujina Herrassa ja ammenetaan iloiten Hengen lähteistä. Hyvä tulee lisääntymään!
Siunaavia uutisia on kuulunut myös muualta päin kaupunkiamme. Yhteisissä aamurukouskokouksissa on väki lisääntynyt ja rukous tuntuu ikään kuin helpommalta. Väen lisääntymisestä ja hengellisistä voitoista raportoi myös paikallinen Healing Rooms.
Toisaalta olemme viime aikoina kokeneet kuinka monia on seulottu aikalailla. Erityisesti monet keskeiset hengelliset vastuunkantajat ovat joutuneet kuluvan vuoden aikana käymään läpi todella vaikeita taisteluita.
Eräs Kotkan hengellisistä vaikuttajista oli nähnyt hiljattain myös unen jonka pääsanoma oli kaiken koetun mukainen. Sen keskeisin sanoma oli, että olemme astumassa kaupungissamme aivan uuteen aikaan, mutta ennen sitä aktiivisimpia kristittyjä koetellaan. Uni kuvasi kuinka Saatana on päässyt oikein riepottelemaan monia. Unessa oli myös vahva kehotus hengelliseen valvomiseen näinä päivinä.
Pysytään siis edelleen lujina Herrassa ja ammenetaan iloiten Hengen lähteistä. Hyvä tulee lisääntymään!
perjantai 2. tammikuuta 2015
KUTSUTTU SIJOITTAMAAN!
Kiitollinen mieli täytti tänä aamuna sydämeni, kun ajatuksissani tajusin kuinka moni on vuosien varrella uskonut ja sijoittanut minuun. Aina en itsekään ole uskonut itseeni, mutta aina on löytynyt joitain ihmisiä jotka ovat nähneet minut kuin Jumalan silmin. Jumala nimittäin näkee jokaisessa meissä mahdollisuuksia ja uskon, että Hän katsoo niihin enemmän kuin heikkouksiimme.
Mieleeni nousi se minulle edelleen tuntematon henkilö, joka maksoi Raamattukoulussa minun viimeisen lukukauden opintoni. Hän oli Jumalan käytössä, sillä itselläni ei ollut tuota tuhatta euroa opintomaksuihin. Hän sijoitti minuun uskossa ja toivon, että voisin osoittautua hyväksi sijoituskohteeksi.
Muistelin myös ensimmäisen seurakuntani, Malmin Saalemin silloista pastori Mikko Sinivirtaa, joka alkoi opetuslapseuttaa minua, kun tulin uskoon. Hän ohjasi minua valinnoissa joita mietin, antoi vastuuta, veti mukaan toimintaan ja jopa työntekijöiden tapaamisiin. Mikon on täytynyt nähdä minussa paljon suurta keskeneräisyyttä, mutta on hän nähnyt muutakin, koska jaksoi minuun niin paljon sijoittaa voimavarojaan ja aikaansa. Toivottavasti voisin ajan kanssa osoittaa olleeni hyvä sijoituskohde.
Onko joku joskus sijoittanut sinuun? Jos on, uskon että olet myös kantanut hyvää hedelmää. Jos ei, niin uskon, että sinun olisi aika etsiä itsellesi vaikkapa seurakunta jossa sinun kasvuusi voitaisi alkaa panostaa enemmän.
Jumalan valtakunnassa meidät kaikki on kutsuttu sijoittamaan meille uskottuja taivaallisia voimavaroja ja pääomaa eteenpäin. "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa." Me olemme sijoittajia. Tärkein sijoitusneuvojamme on Pyhä Henki. Hän neuvoo minua usein sijoittamaan sellaisiin henkilöihin joihin en muuten ymmärtäisi sijoittaa. Sellaisiin jotka eivät ihmisten silmissä ole paljoakaan. Ja uskon, että ajan tullen saan nähdä kuinka monet sijoituskohteeni alkavat kukoistaa :) .
Mieleeni nousi se minulle edelleen tuntematon henkilö, joka maksoi Raamattukoulussa minun viimeisen lukukauden opintoni. Hän oli Jumalan käytössä, sillä itselläni ei ollut tuota tuhatta euroa opintomaksuihin. Hän sijoitti minuun uskossa ja toivon, että voisin osoittautua hyväksi sijoituskohteeksi.
Muistelin myös ensimmäisen seurakuntani, Malmin Saalemin silloista pastori Mikko Sinivirtaa, joka alkoi opetuslapseuttaa minua, kun tulin uskoon. Hän ohjasi minua valinnoissa joita mietin, antoi vastuuta, veti mukaan toimintaan ja jopa työntekijöiden tapaamisiin. Mikon on täytynyt nähdä minussa paljon suurta keskeneräisyyttä, mutta on hän nähnyt muutakin, koska jaksoi minuun niin paljon sijoittaa voimavarojaan ja aikaansa. Toivottavasti voisin ajan kanssa osoittaa olleeni hyvä sijoituskohde.
Onko joku joskus sijoittanut sinuun? Jos on, uskon että olet myös kantanut hyvää hedelmää. Jos ei, niin uskon, että sinun olisi aika etsiä itsellesi vaikkapa seurakunta jossa sinun kasvuusi voitaisi alkaa panostaa enemmän.
Jumalan valtakunnassa meidät kaikki on kutsuttu sijoittamaan meille uskottuja taivaallisia voimavaroja ja pääomaa eteenpäin. "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa." Me olemme sijoittajia. Tärkein sijoitusneuvojamme on Pyhä Henki. Hän neuvoo minua usein sijoittamaan sellaisiin henkilöihin joihin en muuten ymmärtäisi sijoittaa. Sellaisiin jotka eivät ihmisten silmissä ole paljoakaan. Ja uskon, että ajan tullen saan nähdä kuinka monet sijoituskohteeni alkavat kukoistaa :) .
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)