keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

YKSI SIUNAUKSELLISEN PALVELUTYÖN SALAISUUS

Luulen, että jos hengellinen palvelutyöni on ollut jollain tavalla siunattua, se on ollut sitä suurelta osin siitä syystä, että olen pyrkinyt kunnioittamaan aivan erityisesti niitä, joille Herra on selvästi uskonut jotain. Siis missä olenkin havainnut Jumalan toimivan, sinne olen suunnannut katseeni ja kysellen imenyt itseeni vaikutteita.

Alussa motiivini oli ainoastaan se, että pyrin selvittämään heidän elämässään olevan siunauksen salaisuutta. Tutkin heidän oppiansa ja toimintatapojaan ja opin paljon. Kun oppini keskeisimmät rakenteet alkoivat olla pystyssä enkä ollut enää niin riippuvainen muista opettajista, annoin huomioni kuitenkin vaeltaa jälleen aika ajoin sinne, mistä olin aiemmin saanut siunattua hengellistä pääomaa. Tällä kertaa kuitenkin vain virvoittuakseni. Tietyistä henkilöistä ja seurakunnista on tullut minulle lähteitä, jotka pulppuavat Elävää vettä. Heillä on tuore kokemus, joka avaa uudelleen myös minun ajoittain tukkeutuneen sisäisen lähteeni. Enkä vielä ole täysin oppinut, vaikka olenkin jo palveluksen työssä. Aina saan myös kokea kuinka sisimpääni rakennetaan uusilla Sanan salaisuuksilla.

Välillä löydän uudenkin lähteen. Jonkun toisen henkilön tai paikan jossa Jumala toimii. Jälleen tutkin, imen sitä mikä hyvää on ja annan Pyhän Hengen rakentaa minusta tasapainoista ja elinvoimaista itseäni. Pyrin muistamaan sen, että Kristus antoi meille apostolit, profeetat, evankelistat, opettajat ja paimenet lahjoiksi (Ef.4:8,11). Nämä virat on tarkoitettu meidän rakentumiseksemme, jotta me valmistuisimme palveluksen työhön, kukin paikallemme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti